Lake Worthin Casino avattiin Lake Worthin 100-vuotisjuhliin

lwcasino

Lake Worthin Casino rakennuspiirustus

Vuonna 1913 Lake Worthin kylpylärakennusta varten tuotiin läheisestä alueeelta, nykyisestä Richard G. Kreusler Park  -puistosta 1700 jalkaa mäntypuuta ja 17.000 levyä kattokatetta. Hienolle Lake Worthin hiekkarannalle ja suosituksi tulleeseen kylpylärakennukseen pääsi Lake Worthin mantereen puolelta maksamalla 5 centin lauttamaksun.

100 vuotta myöhemmin, vuonna 2013 juhlittiin 1920-luvun malliin uusitun Casinon uudelleenavajaisia ja koko Lake Worthin kaupungin 100-vuotisjuhlia. Juhlien teemaksi oli juhlatoimikunta valinnut ”homecoming” juhlistamaan myös Lake Worth High Schoolia. Avajaisjuhliin saapuneita vieraita oli rohkaistu valitsemaan pukeutumistyyliksi suosikkijaksosa historiasta. Hienoissa juhlissa olikin sitten 20-luvun charleston-asuja, 40-luvun eleganssia, 60-luvun mustavalkoista pop-pukeutumista ja   ja tietysti tämänpäiväisiä juhlapukuja.

Tilaisuuteen oli myyty 350 lippua. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mutta nytkään kaikille ei enää löytynyt pöytäpaikkaa. Tilaisuudesta kertyneet varat käytetään uuden kellotornin kellon hankintaa. Tilaisuudessa otettiin tulijoista valokuva ja Jon Faust ja Jaana Piira videokuvasivat ja haastattelivat halukkaat. Kuvat ja videot sijoitetaan Casinon kellon torniin sijoitettavaan aikakapseliin muistoksi tuleville sukupolville.

Suomalaiset ovat olleet vahvasti mukana Lake Worthin historiassa jo kaupungin alusta alkaen. Alueella on sadan vuoden aikana asunut kymmeniä tuhansia suomensukuisia, pohjoisvaltioista lunta pakoon muuttaneita, rikkaiden New Yorkikaisten amerikkalaisten palvelusväkenä palvelleita ja 60-luvulla myös  Suomen verottajaa pakoon tulleita.

Suomalaiset ovat tunnetaan ja tunnustetaan alkuperäisen Lake Worthin rakentajina, heistä muistona on vieläkin suomalaisia kadunnimiä, kuten Mäntyharju ja Alho Drive. Lake Worthin 100-vuotisjuhlissa ja Casinon avajaisiin osallistui myös Mr. Addison, kuuluisan arkkitehdin Addison Miznerin pojanpoika, joka on itsekin toiminut arkkitehtinä. Palm Beachin ja Boca Ratonmin alueella on lukuisia Miznerin suunnittelemia välimerityyppisiä rakennuksia. 1923 hän suunnitteli mm. rakennuksen 1095 N. Ocean Boulevardille, jonka myöhemmin hankki Joseph Kennedy, taloa käytti 1960-luvulla presidentti Kennedy talviasuntonaan.

Avajaisiin ja 100-vuotisjuhliin oli valmistettu myös Juhlajulkaisu

Avajaisiin ja 100-vuotisjuhliin oli valmistettu myös Juhlajulkaisu

Casinon uudelleenavajaisiin ja Lake Worthin 100-vuotisjuhliin oli saatu mukaan näyttävä joukko Lake Worthin aikaisempia ja nykyisiä merkkihenkilöitä. Suomalaisia juhlakomiteassa edusti kunniakonsuli Peter Makila ja juhlissa esiintyi myös Eino Grön, joka kertoi edellisen kerran esiintyneensä Casinolla 1974 pidetyissä suomaisten BYOB (Buy-Your-Own-Booze) juhlissa. Koska Casinolla ei tarjottu alkoholia, tuotiin juhliin omat juomat. Lake Worthin sheriffi sitten kohteliaasti saattoi, joskus hieman enemmänkin juhlamielellä olleet juhlijat autoihinsa ja varmisti, että kaikki pääsivät  turvallisesti kotiiin.

100-vuotisjuhlat juhlittiin merkittävästi hillitymmin, orkesteri antoi parastaan, buffet-illallinen oli alakerrassa toimivan ravintolan toimittama. Omia pullojakaan ei tarvinnut juhliin tuoda, siitä piti useampikin anniskelupiste huolen.  Lake Worthin pormestari Pam Triolo miehineen huolehti syntymäpäiväkakun kynttilöiden puhaltamisesta, tosin avuksi tarvittiin myös hänen aviomiehensä Michael Clahane.

Suomalaiset olivat hyvin edustettuna juhlijoiden joukossa, mukana oli monia tuttuja kasvoja Lake Worthista ja sen ympäristöstä, olipa mukana suomalaisvieraita myös Windemerestä Orlandon liepeiltä.

Katso kuvia USAsuomeksi Kuvapankista, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

Häviääko St. Andrewin luterilainen kirkkokin suomalaisilta?

St. Andrewin luterilainen kirkko, Lake Worthissa, Floridassa

St. Andrewin luterilainen kirkko on suurten muutosten edessä, kuten muutkin Floridan suomalaisalueen pysyviksi luullut instituutiot.

Kuten Floridan suomalaisen Lepokodinkin, St. Andrewin kirkon olemassaolosta saadaan kiittää aikaisempia siirtolaissukupolvia, jotka antoivat aikaansa ja rahansakin saadakseen kirkon keskelle silloin suomalaista Lake Worthia. Kirkko pystytettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1955.  Vielä 1970 ja 80-luvuilla kirkko täyttyi sunnuntaisin sanankuulijoista. Kirkossa oli oman suomalaisen papin lisäksi myös kokopäiväinen kanttori ja toimistosihteeri, talvikausina Suomesta saatiin vielä ns. turistipappikin mukaan.

Nyt kirkon talous on kovilla.  Kirkon rahoitus on kokonaan seurakuntalaisten harteilla, muita avustuksia ei kirkko juurikaan saa. Pelkästään Floridassa pakolliseen ilmastointiin joudutaan käyttämään satoja dollareita vuodessa. Erilaisia tapahtumia ja pienryhmien toimintaa haluttaisiin järjestää, mutta varoja ei ole. Kirkon tiloissa toiminut pienten lasten Suomi Koulu on jo lopettanut, samoin monet muut kirkon  tapahtumat. Pyhäkoulu toimii vielä, samoin rippikoulunuoria konfirmoidaan joka vuosi.

Suomalaisväestön vähentyessä on kirkon seurakunta vastaavasti pienentynyt. Nykyisin seurakunnassa on noin 200 rekisteröitynyttä jäsentä, jotka ylläpitävät seurakunnan toimintaa. Päätösvaltaa seurakunnassa käyttää seurakuntaneuvosto, jossa on 10 jäsentä, seurakunnan pappi mukaanluettuna. Tähän mennessä ”kieliriitoja” ei juurikaan ole ollut, nykyisessä neuvostossa on vain 4 suomea puhuvaa jäsentä papin lisäksi. Koska suomenkieltä äidinkielenään puhuvat ovat kuitenkin vähemmistönä, on se jo vaikuttanut kirkon tarjoamiin ohjelmiin, kirkon toiminta on vähitellen muuttumassa entistä enemmän englanninkieliseksi.

Joulukuun 2. päivä St. Andrewin kirkkoon valitaan uusi seurakuntaneuvosto. Neuvostoon ehdokkaiksi voivat tulla seurakuntaan kuuluvat, pysyvästi seurakunnan alueella asuvat. Tämä  ehto sulkee ”lumilinnut” tehokkaasti pois seurakunnan hallinnosta.  Nyt on täällä Floridan suomalaisalueella olevan suomalaisyhdyskunnan ryhdistäydyttävä ja löydettävä omat ehdokkaansa seurakuntavaaleihin ja käytävä ehdottomasti äänestämässä suomenkielisiä kirkon hallintoon.

Muutoin kirkkokin on pian vain englanninkielinen.

Timo Vainionpaa
USAsuomeksi.com

5 kommenttia

Etiikkaa ja politiikkaa?

Eilen oli eilen ja tänään on tänään - Suleyman Demirel

Mikä mediapimento?

Amerikan Uutiset kirjoitti jo helmikuun 15. Suomipäivien ollessa vasta alussa, juhlaviikon olevan mediapimennossa. Toivottavasti  päätoimittajalle on tapahtunut vain alitajuinen lipsahdus sanojen valinnassa. Media tarkoittanee väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä. Suomipäivät eivät suinkaan olleet ”mediapimennossa”, vaan Suomipäivät eivät näkyneet paljoakaan Lake Worthin ja Lantanan katukuvassa.

Suomipäivät saivat mukavasti paikallisesti julkisuutta. Päivien mediavastaavanakin toiminut Arlene Tervakoski teki suuren työn saadessaan Suomipäivien etukäteisjutut ja jopa ohjelman julkaistuksi, maksutta, paikkakunnan valtalehdissä, Palm Beach Postissa ja hieman etelämpänä olevassa Sun-Sentinelissä.

Suomipäivillä oli myös myös suomenkielisiä toimittajia, mm. Jonathan Riikonen Vapaa Sana-lehdestä, torilla osastoaan pitivät myös Finnish American Reporter  ja internet-julkaisu USAsuomeksi.com, joten juttuja varmaan vielä riittää tuleviinkin numeroihin.

Sinivalkoisia lippuja olisi tietysti mukava nähdä vaikkapa Lake Worthin pääkatujen suomalaistaustaisissa yrityksissä Suomiviikon aikana. Amerikan Uutiset voisi näyttää esimerkkiä, eikä silloin Media olisi pimennossa.

Kuvaamisesta tuli nyt tiedotusta

Siitä on vain kolme lyhyttä vuotta, kun Amerikan Uutiset moitti pääkirjoituksessaan, tietysti nimeltä mainitsematonta Internet julkaisua valokuvien ottamisesta yleisillä paikoilla. Silloin paperilehti piti tuomittavana, että ”satoja” kuvia tilaisuuksista otetaan kysymättä kohteiden mielipidettä. Kameramiehillä kun oli vain yrityksen logopaidat päällä.  Nyt kun lehdelle on tullut tarve houkutella uusia asiakkaita myös digitaalimaailman kautta, on kuvien ottaminen muuttunut ilmeisesti tiedottamiseksi. Silloinkin vedottiin lehden toimituksen etiikkaan, lehden toimituspolitiikkaan ja Suomen lain mukaiseen yksilönsuojaan, Amerikassa. Jopa nimettömät mielipidekirjoitukset hyväksyttiin, jos ne noudattivat lehden valitsemaa linjaa.

Nyt on ollut mukava seurata kookkaan kameramiehen toimia Suomipäivillä, kamera on räpsähdellut ahkerasti sisä- ja ulkotiloissa. Mukava myöhemmin kuulla,  onko etiikka, politiikka vai Suomen yksilönsuoja nyt muuttunut vai onko vain tullut jokin muu tarve.

Sananvapaus on jo Perustuslaissa

Nyt lehtiä kiukuttaa, että muutkin kertovat paikkakuntien tapahtumista, joskus aroistakin asioista. Asioista kiinnostuneet, joskus jopa niissä osalliset, voivat nykyisin esittää yhteisistä asioista omia mielipiteitään muuallakin kuin paperilehden palstoilla.

Tasapuolisen toimituspolitiikan lehdet eivät myöskään hylkää omalla nimellä kirjoitettuja, hyvin perusteltuja mielipidekirjoituksia tai edes ehdota niiden julkaisua maksettuna ilmoituksena.

Maailmassa oli mielipidekirjoitussivuja ”blogeja” vuonna 2010 noin 152 miljoonaa, joista 49% Yhdysvalloissa ja noin 64% amatöörien ylläpitämiä. Blogin ”Web Login” voi kuka tahansa avata koska tahansa – ja kirjoittaa mitä tahansa. Siellä julkaisuun ei vaikuta kyseenalainen lehtimiesetiikka eikä toimituspolitiikka vaan kaikki halukkaat saavat äänensä kuuluville ilman sensurointia tai toimituksen tietoista valintaa. Kirjoittajat kun ovat aina itse vastuussa kirjoituksistaan.

Paperilehdet ovat menettäneet rajusti suosiotansa, myös mainonnassa, sillä ketä kiinnostaa enää lukea kaksi viikkoa vanhoja uutisia nopean tiedonvälityksen aikana. Useat Internet-sivut ja blogit ovat todella amatöörien tekemiä, jotkut saattavat olla karheampia kuin toiset. Nopea tiedonvälitys kuitenkin kiinnostaa, sen todistaa ennätykselliset yli 11.000 kävijää USAsuomeksi.com sivulla päivässä.

Timo Vainionpaa/USAsuomeksi.com

3 kommenttia

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.